Lenkkiterkut

Saavuin juuri kotiin tehtyäni n. 5 kilsan hölkkälenkin. Intervallityyppistä tällä kertaa. Tuli myös testattua mun uusia lenkkareita. Tosi hyvät oli, vaikka pilkkahintaan ne sainkin, heh.. Nyt on feeling great ! Elämä maistuu ja sillee, vaikka pieniä vastoinkäymisiä on taas ollu. Mutta niistähän tää elämä koostuu, ei vaan voi mtn. 

Mä oon tällä hetkellä tosi onnellinen. Niin paljon hyvää on tapahtunu ja niin paljon eteenpäin on menty, että eihän tässä meinaa itekkään pysyä perässä. Mutta hyvä niin ! 

Kerron näistä mun hyvistä asioista ja elämänmuutoksista sitten omassa postauksessa, jonka teen jossain vaiheessa. Tässä lähiaikoina, I promise. :)

Hiki valuu..

Siinä kuvaa uusista lenkkareista.

Nyt suihkuun ja sen jälkeeeeeeeen:

Porkkanoita, Bonaquaa ja itetehtyä dippiä.

PARASTA ! 

Memories Of My Father

Mä tulin postaamaan teille aiheesta, joka on ollu mielessä joka päivä: Iskä. Mun oma isä, jota ei enään ole. Ei ole ollut kohta enään kahteen vuoteen. Syksyllä tulee 2 vuotta isin kuolemasta. Aika on menny pirun nopeesti, enkä voi käsittää miten tää aika juoksee tätä vauhtia. 

Olin jo melkein tottunut ajatukseen, että joudun elämään ilman isää. Olin fine. Sit mä tajusin, että miltä musta tuntuu kattoo, kun ihmiset viettävät aikaa omien isiensä kanssa. Oon tosi onnellinen heidän puolesta, että he saavat vielä viettää aikaa yhdessä. Mut samalla mä oon tosi katkera, koska mä en voi enään viettää aikaa onnellisesti oman isäni kanssa. 

Mä en tiedä, mikä oli iskän viimeinen toive. Mut mä olisin halunnut toteuttaa sen. Mä todellakin olisin halunnut toteuttaa isäni viimeisen toiveen. Olisko hän halunnut käydä omalla rannalla, Lapissa vai olisiko iskä vaan halunnut nähdä tyttäriensä kasvavan? Olisin halunnut olla enemmän iskän tukena, kun iskä vietti viimesiä hetkiä sairaalassa. Mä olisin halunnut olla iskän kanssa kahestaan, pitäen toisiemme käsistä kiinni ja halata kovaa. Mä olisin halunnut olla paikalla, kun iskä lähti taivaaseen. Mä olisin halunnut sanoo iskälle vielä viimesen kerran: Mä rakastan sua isi.. 

Mutta ei. Mulla ei ollu aikaa hyvästeille. 

Oon miettinyt syytä, miks just meijän iskän piti lähtee. Luulen, että oon tajunnut sen. Yhden ihmisen täytyi lähteä, jotta uusi ihmisen alku voisi syntyä. Iskän piti lähteä, jotta siskon vauva sai syntyä. Syntyi uusi elämä, uusi alku. It was love at first sight. <3

Oon mahdottoman onnellinen siitä, että mulla on hyviä muistoja lapsuudesta, jossa iskä oli mukana. Mitä kaikkee kivaa me tehtiinkään yhessä. Minä, äiti, iskä ja isosisko. Vitsit kuinka onnellinen lapsuus meillä oli. Näitten muistojen avulla mä jaksan. Mä tiedän, kuinka isä seuraa mun ja mun siskon perheen elämää taivaasta. 

Nyt mulla on tilaisuus sanoa: Iskä, I love you. <3

"Etkö sä nää, että mun tavarat on tässä."

Nousin sunnuntaina bussiin tullakseni takasin Tampereelle Ruovedeltä ja näin, että bussi oli ihan täynnä. Huomasin kuitenkin, että yhen vähän vanhemman rouvan vieressä oli paikka vapaana. Kysyin häneltä, että onko tämä paikka vapaana ja voinko minä istua siihen. MUTTA ette ikinä arvaa mitä se vastas mulle. Vastaus oli: "Etkö sä nää, että mun tavarat on tässä. Jos mun tavarat on tässä, niin sillon tässä ei ole vapaata." Seisoin siis bussissa ne vitunviisikymmentäkilometriä vaan sen takia, että tämä kyseinen henkilö ei voinut siirtää matkatavaroitaan. 

Kuinka itsekäs ihminen voi olla ?

No mutta onneks on olemassa vielä toisenlaisiakin ihmisiä. Niitä itsekkäitten vastakohtia. Iloitaan niistä ja unohdetaan muut. :) 

Vuoden 2013 muistelmia

(Oon vähän nyt myöhässä tän kanssa, mutta tän postauksen tekemisessä meni niin kauan aikaa. )

Niin se vuosi taas vaihtu ja nyt se on täällä, vuosi 2014 ! 

Paljon mahtu menneeseen vuoteen, niin hyviä kuin huonojakin asioita. Ajattelin kerätä tähän viime vuoden merkittävimpiä tapahtumia ja tunnelmia. Tän avulla voin sit muistella viime vuoden onnenhetkiä ja niitä huonoja hetkiä, joista on kuitenki päästy yli ja selvitty. :)

9.1

Äitin 50-vuotissynttärit. I love you mom. ❤ Juhlittiin niitä perheen ja suvun kesken. Oli kiva juhlistaa äitiä. Äitikin tykkäsi kovasti, vaikka sanoikin, että ei halua minkäänlaisia juhlia järjestettävän hänen vuoksi. Äiti koittaa olla liian vaatimaton.. Mä tykkäsin kans tosi paljon nähdä sukulaisia, koska niitä tulee liian harvoin nähtyä.

16.1

Ehkä mun elämäni tärkein päivä. Musta tuli täti. ❤ Pienen 3710 grammaisen ja 50 senttimetriä pitkän pikkuprinsessan täti. Huikeeta. ❤

Niin se aika on vierähtäny, sillä kohtahan Linnea täyttää vuoden. On se niin iso tyttö jo. Kävelee ihan täysillä jo ja vauhti on kuin Duracel-pupulla. Koko ajan saa olla vahtimassa ja kun selkänsä kääntää, niin valmiina on jo katastrofin ainekset..  (Toivottavasti mulla on kanssasisaria, jotka tietää, että meillä tädeillä ei oo helppoo, heh.. ) On se silti vaan tädin oma rakas mussukka. ❤ 

15.2

Päivä, joka muutti kaiken. Sinä päivänä mä jouduin pyörätuoliin puoleksi vuodeksi. Aika moni varmaan muistaakin  syyn, mutta kertaan tähän silti lyhyesti, että mitä kävi. Eli olin laskettelemassa ja joku poika laski mun päälle. Diagnoosina aivotärähdys, niskarevähdys ja jonkinlainen hermovaurio selkään. Siitä sitten lähti pitkä kuntoutuminen, joka kesti melkein puoli vuotta. Mutta tässä sitä ollaan, jalkeilla taas !

1.6

Peruskoulu ohi ja päättötodistus kädessä ! Keskiarvo 9.0 ja stipendi. 

2. - 11.7 ja 14.7

Seurakunnalla isoshommissa. Oli kyllä ikimuistonen ripari ja mulla oli ihan parhaat pikkuset. <3

12.8

Tuolloin mä alotin amitsun. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto.  :)

19.11


Vanha lapsuuden ystävä nukkui pois. Hän oli ollut jo pitkään koomassa ja nyt hän ei sitten jaksanut enää. Pitkään jaksoit taistella pikkunen, mutta et loppuun asti. ❤

Siinä ne tais sitten olla. Musta itestä oli tosi kiva tehdä tämä, koska sai tehdä sellasen aikamatkan menneeseen aikaan ja muistella vanhoja, hyviä asioita. Mä tajusin, että mun viime vuoteen mahtu kuitenkin paljo enemmän hyviä asioita, kuin huonoja. Näin sen vaan tajuaa, kun malttaa rauhassa pysähtyä miettimään asioita. Eli tän jälkeen voin sanoo vuoden 2013 olleen hyvä vuosi. :) Tehdään tästä vuodesta kuitenkin vielä parempi. ❤