Päätin ottaa tänään aiheeks menneisyyden ja siitä seuraavan ns. "menneisyyden leiman". Mun yks todella hyvä ystävä sano kerran tän lauseen, että "Menneisyys ei määritä sun tulevaisuutta." Voiko ihminen enää oikeen viisaammin sanoo.. Pysähdyin miettiin tätä lausetta tosi paljo ja ajattelin, että haluan purkaa tätä vähän enemmän teidän muiden kanssa.
Aika moni ihminen luokitellaan menneisyyden mukaan. Jos joku on ollu huumeidenkäyttäjä nuorena, niin usein sitä pidetään sellasena koko loppuelämän. Jos joku on tappanu jonkun, niin sitä pidetään tappajana. Jos oot ollu epäluotettava, niin oot sitä aina. Näin se vaan useimmiten menee, että menneisyys antaa sulle "leiman", jota sää kannat koko loppuelämän mukanas.
Mutta miks se menee näin ? Miks ihmisten pitää asettaa toiset ihmiset johonkin luokkaan ? Toi on tappaja, toi on valehtelija, toi on raiskaaja ja jne. Kaikkihan me ollaan yhtä samaa perhettä, Jumalan lapsia. Kukaan meistä ei oo sen huonompi tai parempi. Jokainen teistä tekee virheitä ja sen takia jokaiselle pitää antaa uus mahollisuus näyttää, että pystyy toimimaan eri tavalla. Ihmiset on luotu sellasiks, että ne oppii virheistään. Niitten kautta ihminen voi muuttua ja alottaa uuden elämän. Jos ette halua teille itelle minkäänlaista leimaa, niin älkää myöskään leimatko ketään muuta. On myös olemassa valitettavasti niitä, jotka ei opi virheistään, eikä halua muuttua. Mutta onneks suurin osa kuitenkin ottaa opiksi teoistaan.
Mun täytyy myöntää, että mulla itelläkin on vähän taipumusta arvostella ihmisiä niiden menneisyyden takia, mutta pyrin kuitenkin siihen, että en arvostele ja katso ihmisiä pahalla, joilla on vähän erilaisempi ja rajumpi menneisyys. Jos vaikka olis olemassa mies, joka on tappanu elämänsä aikana 50 ihmistä. Nyt tämä ihminen katuukin niitä tekoja valtavasti ja vannoo, että haluaa muuttua. Hän haluais, että ihmiset vois uskoo hänen muuttumiseen. Mitä tässä kohtaa pitäis ajatella ? Tää on mun mielestä tosi vaikee paikka, koska melkein kaikkihan ajattelee, että "Ei toi mihinkään muutu, se on mikä on." Itekkin saatan ajatella noin, mutta haluan kuitenki uskoa, että hän oikeesti katuu tekojaan ja on valmis muuttumaan. Sen näkee kyllä ihmisestä, kun hän on tosissaan ja seisoo sanojensa takana. Se on ihmisille luontaista, että he tiedostaa väärät teot ja siitä seuraa se, että he alkaakin miettiä, että tämä teko ei ollukkaan ihan oikein.
Jos teillä on jotenkin huono, väärä tai epäoikeuden mukainen menneisyys, niin uskaltakaa silti tarttua siihen uuteen ja parempaa tulevaisuuteen. Älkää antako menneisyyden pilata niitä hienoja hetkiä, mitä todennäkösesti tuutte kokemaan tulevaisuudessa. Uskokaa siihen, että te opitte virheistä ja pystytty sen jälkeen alottaan uuden elämän. Jos jotkut ihmiset ei hyväksy teitä teidän menneisyyden takia, niin antakaa olla. Ne ihmiset ei ole teidän arvosia. Ne rakkaimmat ja tärkeimmät ihmiset kyllä uskoo ja luottaa teihin, että teillä on tahtoo muuttua.
Oon sitä mieltä, että kaikki on yhtä arvokkaita, ihania ja luotettavia, kunnes hän itse tulee mulle toisin kertomaan ja todistamaan. (:
Huh, olipas jotenkin tyhjentävä kirjotus.. Tää ei oo kenellekkään mikään moite tai syyte, vaan päinvastoin. Haluan tämän avulla rohkasta ja tsempata kaikkia teitä, jotka painitte tän ongelman kanssa. Toivottavasti jaksoitte lukee tän loppuun asti, koska tää on mulle itelle aika tärkee asia. Toivon, että teistä jokainen miettis tän tekstin ydintä. :) Riikka kiittää ja kuittaa. Ootte kaikki mun mussukoita. <3
Aika moni ihminen luokitellaan menneisyyden mukaan. Jos joku on ollu huumeidenkäyttäjä nuorena, niin usein sitä pidetään sellasena koko loppuelämän. Jos joku on tappanu jonkun, niin sitä pidetään tappajana. Jos oot ollu epäluotettava, niin oot sitä aina. Näin se vaan useimmiten menee, että menneisyys antaa sulle "leiman", jota sää kannat koko loppuelämän mukanas.
Mutta miks se menee näin ? Miks ihmisten pitää asettaa toiset ihmiset johonkin luokkaan ? Toi on tappaja, toi on valehtelija, toi on raiskaaja ja jne. Kaikkihan me ollaan yhtä samaa perhettä, Jumalan lapsia. Kukaan meistä ei oo sen huonompi tai parempi. Jokainen teistä tekee virheitä ja sen takia jokaiselle pitää antaa uus mahollisuus näyttää, että pystyy toimimaan eri tavalla. Ihmiset on luotu sellasiks, että ne oppii virheistään. Niitten kautta ihminen voi muuttua ja alottaa uuden elämän. Jos ette halua teille itelle minkäänlaista leimaa, niin älkää myöskään leimatko ketään muuta. On myös olemassa valitettavasti niitä, jotka ei opi virheistään, eikä halua muuttua. Mutta onneks suurin osa kuitenkin ottaa opiksi teoistaan.
Mun täytyy myöntää, että mulla itelläkin on vähän taipumusta arvostella ihmisiä niiden menneisyyden takia, mutta pyrin kuitenkin siihen, että en arvostele ja katso ihmisiä pahalla, joilla on vähän erilaisempi ja rajumpi menneisyys. Jos vaikka olis olemassa mies, joka on tappanu elämänsä aikana 50 ihmistä. Nyt tämä ihminen katuukin niitä tekoja valtavasti ja vannoo, että haluaa muuttua. Hän haluais, että ihmiset vois uskoo hänen muuttumiseen. Mitä tässä kohtaa pitäis ajatella ? Tää on mun mielestä tosi vaikee paikka, koska melkein kaikkihan ajattelee, että "Ei toi mihinkään muutu, se on mikä on." Itekkin saatan ajatella noin, mutta haluan kuitenki uskoa, että hän oikeesti katuu tekojaan ja on valmis muuttumaan. Sen näkee kyllä ihmisestä, kun hän on tosissaan ja seisoo sanojensa takana. Se on ihmisille luontaista, että he tiedostaa väärät teot ja siitä seuraa se, että he alkaakin miettiä, että tämä teko ei ollukkaan ihan oikein.
Jos teillä on jotenkin huono, väärä tai epäoikeuden mukainen menneisyys, niin uskaltakaa silti tarttua siihen uuteen ja parempaa tulevaisuuteen. Älkää antako menneisyyden pilata niitä hienoja hetkiä, mitä todennäkösesti tuutte kokemaan tulevaisuudessa. Uskokaa siihen, että te opitte virheistä ja pystytty sen jälkeen alottaan uuden elämän. Jos jotkut ihmiset ei hyväksy teitä teidän menneisyyden takia, niin antakaa olla. Ne ihmiset ei ole teidän arvosia. Ne rakkaimmat ja tärkeimmät ihmiset kyllä uskoo ja luottaa teihin, että teillä on tahtoo muuttua.
Oon sitä mieltä, että kaikki on yhtä arvokkaita, ihania ja luotettavia, kunnes hän itse tulee mulle toisin kertomaan ja todistamaan. (:
Huh, olipas jotenkin tyhjentävä kirjotus.. Tää ei oo kenellekkään mikään moite tai syyte, vaan päinvastoin. Haluan tämän avulla rohkasta ja tsempata kaikkia teitä, jotka painitte tän ongelman kanssa. Toivottavasti jaksoitte lukee tän loppuun asti, koska tää on mulle itelle aika tärkee asia. Toivon, että teistä jokainen miettis tän tekstin ydintä. :) Riikka kiittää ja kuittaa. Ootte kaikki mun mussukoita. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti